Tyypillisesti taideterapeutit työskentelevät erilaisissa laitoksissa tai yksityisinä ammatinharjoittajina. Itse haluaisin hyödyntää kevyttä taideterapeuttista otetta kuvisopena valinnaisella kurssilla tai osana opinto-ohjausta. Peruskoulun opinto-ohjauksessa taideterapeuttisuus voi toteutua esimerkiksi unelmakarttojen avulla tai osana ryhmäytysharjoituksia. Lukion opona taas toivoisin voivani kehittää kokonaan uuden psykologiaa, kuvista ja opinto-ohjausta yhdistelevän itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistamiseen tähtäävän, esimerkiksi Miina Savolaisen ajatuksia hyödyntävän, valinnaiskurssin. Unelmoin myös kevyesti taideterapeuttisesta opiskelijoille suunnatusta kuvisryhmästä, joka voisi toimia esimerkiksi osana Nyytiä.
Suurin osa omasta kuvataiteellisesta tuotannostani on jollakin tavalla taideterapeuttista. Olen tehnyt jollakin tavalla henkilökohtaisia ja joskus voimaannuttaviakin kertomuksia ja kuvia aivan pienestä pitäen, nuorempana yleensä tätä itse tiedostamattani. Kiinnostukseni taiteen terapeuttisuuteen ja taideterapiaan nouseekin omasta tekemisestäni.
Syventävä taideproduktioni: Apupuputukiverkko (2009) oli sekä henkilökohtaisesti taideterapeuttinen että yhteisöllisesti voimaannuttava. Idea syntyi omasta vanhasta yksinäisyydentunteestani: halusin luoda konkreettisen turvaverkon ottamaan vastaan niin itseni kuin muutkin elämässään joskus väsyvät. Verkko koostui 118 talkoovoimin neulotusta pupusta. Mukaan rekrytoin niin omia tuttujani kuin kaikkia yliopiston opiskelijoita. Turvaverkko todellistui jo tekovaiheessaan: yksin en olisi millään voinut saada neulottua niin montaa pupua ja yhdessä ystävien kanssa neulominen muistutti jo itsessään ystävien olemassaolosta. Pupuista koottiin verkko Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan agoraan. Näyttelyn jälkeen SPR:n mallin pohjalta neulotut apupuput luovutettiin eteenpäin SPR:lle ja sitä kautta henkisesti tukea tarvitseville lapsille.
 |
| Taideterapian kurssin satoa. |
 |
| Syventävä taideproduktio: Apupuputukiverkko (2008-2009) |
 |
| Omakuvia matkan varrelta. Itselleni tärkeimmät työt ovat usein olleet nopeita tehdä ja jääneet hiomattomiksi; tärkeintä on ollut prosessi, jonka aikana on ymmärtänyt jotakin itselle merkittävää ja lopputulos, joka on tuntunut itsestä oikealta. Myös blogin yläreunassa oleva työ on omakuva. Toisinaan sanat ovat oleellinen osa töitäni. Vasemmalla olevan Schjerfbeck-kollaasin alareunassa on teksti: "Mutta hän ei ollut on yksin". |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti